tulevaisuuttani löysin itseni. Kokonainen ja sydän täynnä odotusta. Katselen uutta menneisyyden poluilta poiketen uskallus ja rohkeus aseinani. Enää se, että valitsen ehkä väärinkin ei minua  häiritse. Ahnaasti ja uteliaana katselen ympärilleni ja hymyilen. Polku on tehty tallattavaksi.

Ihmisen elämä on vain välähdys ikuisuudessa. Taivas alkaa siitä minne henkäykseni loppuu. Minuakin kantavat silloin suuremmat käsivarret, jotka kantavat perille.

Olen elossa taas. Se riittää.